Miten nyt aloittaisin tän juden hei? Kaikkee on taas tapahtunut, mutta en jaksa alkaa kirjoittaa. Jospa siis kirjoitan vaan ihan jotain pieniä juttuja aluks ja sit ehkä saan taas jostain voimia.

Olen kipeä. Joo, sen olen tiennyt viime viikon jostain päivästä, kun lihaksia alkoi särkemään. Perjantaista lähtien olen alkoholin avulla yrittänyt tappaa bakteereja, mutta perkele ei se onnistu. Nyt sit tais pamahtaa ihan kunnon kuume yms, joten varmaan tää menee sit ohi. Toivottavasti. Mikään ei ole perseenpää kun olla kipee.

Perjantaina, eli vitsikkäästi sanottuna Perkkuna, näin Mikendoorista. Ensin junailin tietty itteni Eltsusta Helsinkiin. Kävin Herdossa saunassa ja huristin Kirkan haudan kautta (älkää kysykö, vaikka kiinnostaa, juttu ei ole niin hyvä kuin se tossa kuulostaa) Ruoholahdenkadulle, eli Misselle. Me tehtiin hyvää salaadossia ja juotiin viintä. Tietty myös juotiin aikustenjuomia eli viskiä ja mä maistoin Camparia. Okra, en aijo kertoa mistä puhuttiin, koska se on salaista, niinku x-files. Mut voin antaa vihjeen, et aiheet liitty meihin, ystäviin, poikiin...Eli aika yllättäviä juttuja, eiks jeh! Vietettiin aikaa Loosessa ja Bellyssä. Molemmissa paikoissa pisti silmään miesten huonous. Ihan totta kaikki miehet, jotka meitä lähesty oli jotenki tosi pliisuja. Mun muistaakseni yhen nimi tais olla Jarno ja se heitti tällasen erikoisen sananparren :"Mithäs tytöt...".

Pääsin taksilla kotiin ja kyyditsijänä oli mun vanha koulukaveri. En kuitenkaan tainnut saada alennusta.

Lauantain päätin viettää Herdossa lukien, syöden ja nukkuen. Kuitenkin Embe sai mut houkuteltua sen kaiffareiden synttäreille hurjaan Itikseen. Flunssa vaivas jo silloin pahasti, mutta päätin vielä antaa mahdollisuuden viinan parantavalle vaikutukselle. Itiksessä oli hyvät safkat ja paljon juomaa. Tutustuin Empun Qsaa kavereihin ja mukavaa oli. Yhtäkkiä joku päätti, että kaupunkiin on lähdettävä. No mikäs siinä. Hypättiin Bussiin ja päätettiin mennä UMO jazz klubille. Se oli hyvä päätös se, vaikka matka sinne kestikin noin kaks tuntia. Meitä oli ehkä kymmennen ihmistä porukassa ja vaikka oltiin sata kertaa sovittu, että mennään sinne Umoon, ni eiköhän matkalla joku huuda noin kymmenen kertaa: "Hei ihan oikeesti, minne me niinku ollaan menossa?!" Mul meni hermo, mut yritin hillitä.  

UMO oli ehkä paras paikka missä oon ikinä ollut! Tuntu ihan kun olis ollut New Yorkissa. Sairaasti rennon hyvän oloisia ihmisiä, mahti musaa ja kiva tila. Tanssittiin tietty julmetusti ja kaunis poika hymyili koko ajan. Kaunis poika oli upee, mut hitto, sil oli hirveet housut. Mä en tajuu. En olis uskonut, että mua häiritsee tollaset asiat, sillä en omaan pukeutumiseen, esim. kenkiin, kiinnitä mitään huomiota. Noh, siinä meni sit sekin. Muuten kiva, mut rumat housut. Huhhuh.

Ei se mitään. Emun kaa lähettiin sit kohti Ilmarinkatua. Muut jäi vielä mököttää johonki nurkkapöytään. Me päätettiin jättää mökötysvaihe väliin ja lähtee iloisina ja hikisinä kotiin. Käveltiin nopeesti ja käytiin aika pian nukkuu. Aamulla herätessäni tajusin, että ei se viina flunssaan oikeesti auta. Olo oli ihan kauhee. Ei siis mitään krapulaa, mutta kipeyttä vain. Lainasin Emeltä Ranuan Kummit dvd:n ja aijon nyt kattoo ne kaikki ja pysyä kotona. Huomenna pitäisi reenata Pikkistä. Toivottavasti paranen sekunnissa.

-Lo