Lomaahdistus todella vainoaa. Eilen epäonnistuneiden hääreenien jälkeen tunsin oloni tylsäksi ja saamattomaksi. Ajoin talolle ja yritin äänitellä hetken. Mitään ei syntynyt ja edes Helenin seura ei mieltä kohentanut. Tajusin, että loman loppu ahdistaa. Mikäs siinä, hyppäsin autoon ja lähdin ajamaan kouvolaan päin. Soitin Lauralle ja ilmoitin, että hänen on paras olla Rytmikatissa kun paikalle saavun. Laura sano, että oli juuri sopinutkin Erkan ja Heidin kanssa siellä tapaamisen.

Ajomatka meni hyvin. Kuuntelin Arethaa ja radiota. Nopeutta oli roimasti, joten sakot olis tullut jos joku olisi valvonut. Liikennettä oli iltasella tosi vähän.  Saavuin sitten hiukkaa vaille ykstoista paikalle. Join yhden oluen ja pari kuppia kahvia. Oli kivaa vielä jatkaa lomaa, tai jotenki kaupungista pois pysyminen tuntuu enemmän lomalta, kun täällä oleminen. Aamulla mentiin Erkan kanssa ostamaan levyjä ja sukkia. Mä ostin Kingston Wallin ykkösen ja David Bowien kokoelman. Sit heitin Erkan studiolle, josta ne lähti turkuun keikalle, itse suuntasin nokan kohti helsinkiä.

Olen alkanut nähdä outoja unia. Niistä tekee oudon se, että ne ovat todella loogisia ja loppuvat aina oikein. Kerran näin unta, että opiskelin vampyyiksi. Olin hyvä oppilas ja minusta olisi tullut hyvä vampyyri. Kuitenkin päätin itse että parempi opiskella journalistiksi. Uni loppui siihen, että opettajani sanoi: " Kyllä sinä tiedät missä olet hyvä, muista kuitenkin että olisit mahtava vampyyri". Kiitin opettajaa ja heräsin. "POKS". Toisen samantapaisen unen näin viime yönä. Tietenkään juuri nyt en muista sitä tarkemmin. Idea oli kuitenkin se että uni loppui selkeästi ja levollisesti.

Taas on aika lähteä hääreeneihin. Nämä on onneksi vikat. Huomenna on keikka...Illalla näen Miljuskan ja se on vasta kivaa se!

- L