Huhhuh! Päivästä olen selvinnyt upeasti, vaikka vähäiselle viime yöunet jäivätkin.

Ensimmäisen kerran elämässäni autonkumi puhkesi minun ollessa ratissa. Onneksi olin näppärän tietävä tyttö ja osasin etsiä vararengasta ja työkaluja takaluukusta. Kaikissa autoissa ne siellä on. Er oli onneksi mukana, joten hän sai toimia vaihtajana. Itse annoin ohjeita ja manasin tapahtunutta. Asia kuitenkin saatiin kuntoon ja autolla kotiin turvassa päästiin. Yöllä en saanut nukuttua ja aamun herääminen tuotti suuria vaikeuksia.

Työpäivä kuitenkin surahti. Lii oli tehnyt mulle kuntolaskennan ja iloisena hypistelin mielessäni ajatusta uudesta itsestäni! Kotiin päästyäni aloin reenaamaan vastahankitulla kuntopallolla, rohkaisten myös mamman mukaan. Halusin kuitenkin vielä jotain säpinää ja niinpä suuntasin Viikin metsiin juoksentelemaan. Juoksu sujui tosi kevyesti. Tein vielä sellasia intervalli-harjoituksia, joissa piti aina juosta 15 sekkaa ihan täysii ja sit taas hiljempaa. Tunti metsässä kului ja rentouttava sauna ei pahentanut fiilistä ollenkaan : ). Huomenna on varmaan paikat kipeenä.

Meillä on ollut pari viikkoa taukoa Pikku Kukasta. Ylihuomenna on sitten ekat reenit moneen aikaan. En oo soittanut yhtään ja nyt on kiva fiilis lähteä kasaamaan levylle tulevia biisejä. Yhdeksän biisiä on näillä näkyminen tulossa...Parin viikon päästä meillä on keikkakin!

Vuhuu! Elämä tuntuu taas hymyilevän : )

-Lo