Kotiin palaaminen on aina mukavaa. Pyykit koneeseen, pianon soittoa ja ihmettelemistä.

Tajusin just et mulla on ihan sairaasti punaisia vaatteita. Tänään sain vielä tuliaslisäyksen ko.värisiä vaatteita. Äitini oli kerranki ostanut mahtavan vaatteen mulle. Olen aina kieltänyt sitä tekemästä mulle vaateostoksia, koska meidän tajunta ei tässä asiassa kohtaa. Noh, kuiteskii sain Hard Rock cafe paidan, jota tietysti uskoin vihaavani, mutta ei! Tämä olikin aivan uniikki yksilö. Hyvin istuva ja very Rock! Good job mama!  Sain myös alyttömän kauniin kaulakorun, jonka isäni oli valinnut. Meripihkakukka, voude.

Soittelin äsken hetken. Sain uutta biisiä alulle. Tai oikeastaan vanhaa, jota en ole koskaan sisäistänyt. Nyt alko rullaa. Se kertoo tyypistä, jonka elämä on hyvin vain unissaan...Aika ahdistavaa. Mut ei tarvi ajatella välttämättä negatiivisesti. Voi ajatella, että sen elämä on kohtalaista hereillä, mutta varsinkin unissaan ollessaan se tuntee elävänsä. Ei se välttämättä surullista ole. Sellasta elämä saattaa olla.

Jos ihmissuhdeasiani olisivat tällä hetkellä vielä vanhalla tolalla, lähtisin Emben kanssa tänään Tammerfestiin. Siis Emben kanssa toki asiat ovat hyvin, mutta entisen seurustelukumppanin kanssa ei ole hyvä hengata alituiseen. Parempi edes aloittaa näin, ettei sellasten kanssa lähde festareille vip-alueille notkumaan. Hauskaa kai se olisi, mutta sydän vaan repeäisi. Se ei tunnu kivalle. Muuten koko asia ei haittaisi minua, siis tammerfestiin lähtemättömyys, mutta tänä viikonloppuna kaikki ovat jossain. Yksinäinen viikonloppu siis edessä...ehkä tästä kehkeytyykin mahtava. Jos vaikka saisin yllättävän puhelun tai joku ilmestyisi ovelleni. Toivottavasti kuitenkaan ei kukaan naapureistani, ne ei ole niin kivoja, tai mua ei vaan voisi vähempää kiinnostaa hengailla niiden kanssa.

Ehkäpä pitää mennä katsomaan Maria Gasolinaa tai Jason muuttaa taivaaseen-bändiä. Juu, niin varmaan teen.

- Lo

Hehee! Radio Helsingissä soi miun toive!! Go Annie Go!!