Jaahas, jaahas...
Eilen oli Erkan valmistujaisjuhla. Kömmin sängystä puol kasin aikoihin ja lähdin ajelemaan kohti Espoon rauhaisaa lintukotoa. Luin just Kouvolan paikallisesta Seepra-lehdestä Jouni Hynysen kirjoittaman kolumnin tai pakinan, tai what everin aiheesta: Naista saa aina odottaa. 
Luettuani tämän tieteellisen tutkimuksen tajusin, etten ole perinteinen nainen. Olen aina ajoissa, en vitkastele ja hermostun odotteluun. Hermoni olivat todella koetuksella odotellessani Erkkaa, tuota arvoisaa valmistuvaa herraa, hänen kotonaan, kun hän muutama minuutti jälkeen "nytonoikeestipakkolähtee"-aikaa alkoi vielä tyhjentämään tietokoneensa muistia... En kuitenkaan räjähtänyt ja kaikki meni lopulta hyvin. Ehdittiin juhliin ja siellä oli riemukasta! Paras ohjelmanumero oli Teatteriryhmä Norjalaisten metsäkissojen tulkinta näytelmästä Autonkuljettajan unohtumaton joulu. Parasta viihdettä ikinä. Aijon mennä kyseisen oppilaitoksen kevätjuhliinki, ihan vaan nauttimaan kutkuttavasta tunnelmasta.

Illalla syötiin Manalassa Erkan kunniaksi. Oli mukavaa tunnelmaa, ja täyttävää ruokaa. Juhla jatkui Satumaassa, jossa päätettiin vetää esityksiä. Mä aloitin tietty tooooosi "vahvalla" tulkinnalla Justin Timberlakea. Yhtäkkiä siinä oli räppiä, puhetta, ja vitun korkeeta falsettilaulua. Mut ei se mitään, olipahan ainakin actionia. Ehkä mileenpainuvin esitys tuli kuitenkin Arilta, joka taiturimaisesti performoi "Ei tippa tapa" biisin. Ari saavutti biisin aikanan noin 10 promillen humalan ja yhdessä pöydässä väki alkoi jo huolestua..."ei kai se tule tänne meidän pöytään laulaa".  Samaisen pöydän edustaja tuli kuitenkin lopulta kiittämään Aria mahtavasta esityksestä. 

Ilta päättyi jostain syystä Zetoriin. Kotiin saavuttiin jo yhdeltä, ja vielä bussilla!
Jee.
Huomenna on jouluaatto. Nyt meen saunaan.

Ps.AINIIN! Milja, siellä satumaassa oli myös laulamassa se Kampin Alepan myyjä, joka aina laskee niitä rahoja tunnin ja suoristelee seteleitä!! Hehee, mietin eilen tosi pitkään miks se on tutun näköinen ja nyt muistin.